Tahdomme edelleen. Ja Finlandiaa.

Nobody's perfect.
Seksuaalisuus on draaman polttoainetta.

Kirjallisuuden korkein tunnustus, Finlandia-palkinto, ja vaatimus seksuaalisesta tasa-arvosta ovat liittyneet Suomen kirjallisuuden kentällä yhteen.

Tänään torstaina 27.11. Suomeen saadaan uusi kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja. Palataan siihen juhlallisuuksien jälkeen.

Edit: Paljon onnea, Jussi Valtonen! He eivät tiedä mitä tekevät on hieno kirja!

Koska vaatimus tasa-arvosta on niin ajankohtainen, muistellaan hetki Finlandia-palkinnon jakotilaisuutta yksitoista vuotta sitten. Vuoden 2003 voittaja Pirkko Saisio sanoi seuraavaa:

Punaista erokirjaa niin kuin koko fiktiivistä omaelämäkerrallista trilogiaa ei olisi lainkaan olemassa, ellei minun olisi ollut mahdollista elää sitä elämää minkä olen elänyt. Olen elänyt ajan, jolloin samaa sukupuolta olevan ihmisen rakastaminen on ollut kriminalisoitu, siis rikos, ja ajan, jolloin se on katsottu sairaudeksi, synnistä tietysti puhumattakaan. Usko omaan identiteettiin ja omiin ihmisoikeuksiin ei olisi koskaan ollut mahdollista ilman niitä käsittämättömän rohkeita ja kapinallisia nuoria ihmisiä, jotka olivat, ja ovat, ystäviäni ja jotka sittemmin perustivat yhdistyksen nimeltä Seksuaalinen tasavertaisuus ry, Seta. Seta voi kirjata saavutuksikseen monia konkreettisiin ihmisoikeuksiin liittyviä vaikutuksiaan, kuten homoseksuaalisuuden kriminalisoinnin poistamisen, sairausluokituksesta luopumisen, parisuhdelain ja niin edelleen. Mutta kirjailijana minulle Setan merkitys on ollut vielä suurempi. Seta on kamppaillut sellaisen yhteiskunnan puolesta, joka olisi tasa-arvoisempi, yllätyksellisempi, monimuotoisempi, lojaalimpi, vapaampi, kaikki arvoja, joissa myös kirjallisuus voi hyvin.

Kiitokseksi siitä tuesta, jota olen Setalta ja Setan jäseniltä saanut ja jota ilman minusta ei olisi koskaan kirjailijaa tullut, haluan ojentaa tämän palkintoshekin Setalle, joka, niin paljon kuin se on saavuttanutkin, ei vielä toistaiseksi ole saavuttanut sitä päämääräänsä, jonka se perustamisensa aikoihin eräänä seitsemänkymmenluvun yönä eräässä Nervanderinkadun yksiössä itselleen asetti: tehdä itsensä nopeasti tarpeettomaksi.

Saision puhe kokonaisuudessaan on Suomen Kirjasäätiön sivuilla.

* * * 

Rosebud liittyi tahdon-kampanjaan heti kun tämä tuli yrityksille mahdolliseksi.

Toivottavasti tasa-arvo viimein etenee.