Wednesday 7 January 2015

Tieteen päivät 7.–11.1. Helsingin yliopistolla. Mitä on tapahtunut sattumalta?

Kuvittele tilanne, jossa päätät hetken mielijohteesta käydä Helsingin yliopiston päärakennuksen kuppilassa leivoksella, ja mennessäsi sinne pysähdytkin aulassa Rosebudin kirjatiskille selaamaan uutuuksia. Ihastelet torstaina 8.1. ilmestyvää Heikki Patomäen Suomen talouspolitiikan tulevaisuus – Teoriasta käytäntöön -tietoteosta, ja ohhoh, puhelimesi soi: langan päässä on sattumalta joku Heikki-niminen ystäväsi!

Tuo hiuksia nostattava tarina olisi yltänyt Helsingin Sanomain ja Valittujen palojen hupipalstoille, mutta tieteellisesti merkittäväksi maailmaa mullistavaksi sattumaksi pelkästä puhelusta ei ehkä ole.

Kuitenkin koko universumi on sattumien summa. Alussa oli alkuräjähdys, sitten atomit ja molekyylit kasautuivat tähdiksi ja planeetoiksi, maailma syntyi, dna-ketjut alkoivat muodostaa yhä uusia kombinaatioita ja ihminen kehittyi alkulimasta, matelijoista ja apinoista, Suomen valtio ja kieli kehittyi, Heikki Patomäki syntyi, Patomäki kirjoitti tuon kirjan... ja lopulta sinä selaat sitä. Tämä kaikki on vaatinut paljon kosmologisia, biologisia ja historiallis-yhteiskunnallisia sattumia.

Älä anna tajuntasi räjähtää vielä, vaan tule Tieteen päiville. Ohjelma löytyy tästä.

Lopuksi kuin savuna koeputkessa, renkaana planeetan ympärillä, tai homeena penisilliinikokeessa kerrottakoon, että torstaina kello 21 Tieteen päivien illanvietossa Marian Helmi -baarissa esiintyvät tietokilpailuemäntä, tietokirjallisuuden vasta-aloittanut professori Pirjo Hiidenmaa ja DJ Howlin' Heikki! Tämä siis Snellmaninkadun ja Vironkadun kulmassa, Snellmaninkatu 17.

Lainataan vielä Syksy Räsästä, Helsingin yliopiston fysiikan lehtoria:

Kaikkien rakenteiden, kuten planeettojen tai ihmisten, yksityiskohdat ja koko olemassaolo on sattuman seurausta. Suurinta osaa maailmankaikkeuden aineesta ei pysty näkemään eikä koskemaan. Maailmankaikkeuden mittakaavat ovat niin pituuksien kuin aikojenkin suhteen inhimilliselle kokemukselle vieraita. Varhaisessa maailmankaikkeudessa kaikki tapahtuu äärimmäisen nopeasti ja erittäin pienillä etäisyyksillä, myöhempinä aikoina kosmologinen kehitys on niin hidasta ja tapahtuu niin suuressa mittakaavassa, että ihmiskunnan, saati yksittäisen ihmisen, elinaikana kaikki on oleellisesti paikallaan. Kosmologian paljastama kuva maailmankaikkeudesta on tyystin epäinhimillinen.

No comments:

Post a Comment