Toverit herätkää – poliittinen laululiike Suomessa on juuri ilmestynyt. Timo Kalevi Forss on tehnyt ansiokkaan työn kerätessään lähihistorian poliittisista veisuista ja niiden taustoista tietoa, kuvia ja anekdootteja. Ja tietenkin mukana on paljon laulujen sanoja! Kirjan on kustantanut Into.
Kirja sopii sekä heille, jotka ovat lauluja marssilla kajauttaneet, että heille, jotka ihmettelevät miten koko homma on ollut mahdollista. Outo kyllä, vaikka 1970-luvun poliittinen todellisuus värittyi monenlaisen propagandan kautta, solidaarisuusaatteessa on edelleen oma romanttinenkin klanginsa.
Vankileireistä ja vainoista lauluissa ei laulettu, mutta sodasta ja mullan alle jääneistä tovereista ja rakkaista kyllä. Maailma alkoi pienentyä, ja Suomessa asti kannettiin huolta tovereista vaikka Chilessä tai Vietnamissa. Välillä laulettiin sotaa vastaan, mutta joskus sotaan – etenkin luokkasotaan – ajauduttiin vääjäämättä:
"Pitäkööt leijonat makeiskorinsa,
puolueettomat humanistit korulauseensa!
Tätä vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin.
Tätä verta ei pysäytä pehmeä myötätunto.
Nälkäisten vatsat eivät suudelmista täyty."
Näin lauloi Aulikki Oksanen vuonna 1970 kappaleessa "Kenen joukoissa seisot". Poliittinen laululiike huipentui pari vuotta myöhemmin Agit-Propin, Kom-teatterin ja ohjelmaryhmien kultakauteen. Monista kappaleista on tullut klassikkoja, eli niitä ovat "Natalia", "Siirtotyöläinen", "Oppimisen ylistys"...
Toverit herätkää kertoo poliittisen laulun tarinan 1900-luvun alun työväenlauluista nykypäivään. Haastateltavina ovat 1970-luvun keskeiset tekijät Kaj Chydenius, Pekka Aarnio, Sinikka Sokka, Atte Blom, M. A. Numminen, Eero Ojanen, Mikko Perkoila ja moni muu. Forss ruotii musiikkia ja sanoituksia 2010-luvun näkökulmasta, unohtamatta historiallisia ja aatteellisia taustoja.
Myös myöhempien sukupolvien edustajat, kuten Eppu Normaalin Mikko Saarela ja räppärit Paleface ja Rauhatäti, kertovat poliittisen laululiikkeen vaikutuksesta musiikkiinsa.
Kirja sopii sekä heille, jotka ovat lauluja marssilla kajauttaneet, että heille, jotka ihmettelevät miten koko homma on ollut mahdollista. Outo kyllä, vaikka 1970-luvun poliittinen todellisuus värittyi monenlaisen propagandan kautta, solidaarisuusaatteessa on edelleen oma romanttinenkin klanginsa.
Vankileireistä ja vainoista lauluissa ei laulettu, mutta sodasta ja mullan alle jääneistä tovereista ja rakkaista kyllä. Maailma alkoi pienentyä, ja Suomessa asti kannettiin huolta tovereista vaikka Chilessä tai Vietnamissa. Välillä laulettiin sotaa vastaan, mutta joskus sotaan – etenkin luokkasotaan – ajauduttiin vääjäämättä:
"Pitäkööt leijonat makeiskorinsa,
puolueettomat humanistit korulauseensa!
Tätä vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin.
Tätä verta ei pysäytä pehmeä myötätunto.
Nälkäisten vatsat eivät suudelmista täyty."
Näin lauloi Aulikki Oksanen vuonna 1970 kappaleessa "Kenen joukoissa seisot". Poliittinen laululiike huipentui pari vuotta myöhemmin Agit-Propin, Kom-teatterin ja ohjelmaryhmien kultakauteen. Monista kappaleista on tullut klassikkoja, eli niitä ovat "Natalia", "Siirtotyöläinen", "Oppimisen ylistys"...
Toverit herätkää kertoo poliittisen laulun tarinan 1900-luvun alun työväenlauluista nykypäivään. Haastateltavina ovat 1970-luvun keskeiset tekijät Kaj Chydenius, Pekka Aarnio, Sinikka Sokka, Atte Blom, M. A. Numminen, Eero Ojanen, Mikko Perkoila ja moni muu. Forss ruotii musiikkia ja sanoituksia 2010-luvun näkökulmasta, unohtamatta historiallisia ja aatteellisia taustoja.
Myös myöhempien sukupolvien edustajat, kuten Eppu Normaalin Mikko Saarela ja räppärit Paleface ja Rauhatäti, kertovat poliittisen laululiikkeen vaikutuksesta musiikkiinsa.
No comments:
Post a Comment